Kilpatanssi

Yleistä

Kilpatanssi on nimensä mukaisesti kilpaurheilua. Lajissa järjestetään seurakilpailuja, aluekilpailuja, valtakunnallisia kilpailuja, GP-kilpailuja, SM-kilpailuja ja kansainväisiä kilpailuja. Pari voi osallistua kaikkiin kilpailuihin, joissa on heille sopiva luokka. Luokista myöhemmin lisää. Aloitteleville pareille sopivia luokkia on eniten seura- ja aluekilpailuissa.

Alla annetaan yleisiä neuvoja kilpailemisesta ja esim. pukeutumiseen liittyvät säännöt kannattaa aina ennen kilpailemisen aloittamista varmistaa joko valmentajalta tai tanssiurheiluliiton nettisivuilta (dancesport.fi) löytyvistä ajantasaisista säännöistä. Sääntöihin tulee aika ajoin muutoksia, joten siksi niitä ei tässä käydä tarkasti läpi.

F-katselmus

Pari on valmis kilpailemaan suoritettuaan F-katselmuksen ja kun se osaa riittävän hyvin 6 ensimmäistä tanssia, vakioissa hitaan englantilaisen valssin, tangon ja quickstepin sekä lattareissa samban, cha-chan ja jiven. F-katselmuksia järjestetän puolivuosittain kauden päätteeksi peruskurssien lähestyessä loppuaan. F-katselmuksessa mukana olevat tanssit ovat valssi, quickstep, chacha ja jive. Yleensä peruskurssin valmentaja katsoo milloin pari on valmis katselmukseen ja ehdottaa osallistumista.

Katselmusten yhteydessä  järjestetän myös usein leikkimielinen harjoituskilpailu, jossa on kuten oikeissa kilpailuissa, tuomarit, pisteenlasku ja palkintojen jako. Tämä on erinomainen tilaisuus tutustua ja harjoitella kisatoimintaa.

Kenenkään ei tietenkään ole pakko kilpailla, ellei itse halua, toki lajia voi harrastaa muutenkin.

Kilpailuluokat

Tanssissa kilpailemisen aloittaminen on helppoa, koska kaikki kilpailevat omanikäistensä ja saman tasoisten kilpakumppanien kanssa. Kunkin parin kilpailuluokka määräytyy siis kahdella perusteella, eli toisaalta parin iän ja toisaalta parin taitotason mukaan.

Ikäsarjat

Ikäsarjoja on 12 ja ne ovat:

• Lapsi 1 ( alle 10-vuotiaat)
• Lapsi 2 (10-11)
• Juniori 1 (12-13)
• Juniori 2 (14-15)
• Nuoriso (16-18)
• Alle 21 vuotiaat (16-20)
• Yleinen (toinen vähintään 19 ja toinen vähintään 16) (GP- ja SM-kisoissa luokkaa kutsutaan Champion-luokaksi)
• Seniori 1 (nuorempi vähintään 30 ja vanhempi vähintään 35)
• Seniori 2 (nuorempi vähintään 40 ja vanhempi vähintään 45)
• Seniori 3 (nuorempi vähintään 50 ja vanhempi vähintään 55)
• Seniori 4 (nuorempi vähintään 60 ja vanhempi vähintään 65)
• Seniori 5 (nuorempi vähintään 65 ja vanhempi vähintään 70)

Ikäsarjat lapsista nuorisoon määräytyvät parin vanhemman osapuolen mukaan ja pari kilpailee koko vuoden siinä ikäsarjassa, jonka ikäsarjaehdon parin vanhempi osapuoli täyttää kalenterivuoden aikana. (Esimerkki: Jos parin vanhempi osapuoli täyttää 12 vuotta 5. lokakuuta 2007, niin pari siirtyy Lapsi 2 -luokasta Juniori 1 -luokkaan vuoden 2007 tammikuun alussa.) Yleisessä luokassa tulee parin vanhemman osapuolen täyttää ikäsarjaehto ja nuoremman osapuolen olla yli 15-vuotias. Seniorisarjoissa ikäsarja määräytyy parin nuoremman osapuolen mukaan. Jos kilpailuissa ei ole omaa ikäsarjaa, pari voi osallistua seuraavaan ikäsarjaan, senioriluokissa edelliseen ikäsarjaan. Yleisen luokan parit voivat kilpailla vain omassa ikäsarjassaan. (GP- ja SM-kisoissa osallistumisoikeudet muihin ikäsarjoihin määritellään erikseen kilpailukohtaisesti.)

Taitoluokat

Taitoluokkia taas on 5 ja ne ovat:

• E-luokka
• D-luokka
• C-luokka
• B-luokka
• A-luokka

Nourimmissa ikäsarjoissa ei ole kaikkia taitoluokkia.

Luokkanousupisteet

Kaikki kilpailu-uraansa aloittelevat kilpaparit siis osallistuvat oman ikäsarjansa E-luokan kilpailuihin. Kilpailuissa kerätään luokkanousupisteitä, ja kun pari on saavuttanut vaadittavat nousupisteet, se nousee seuraavaan taitoluokkaan.

Pisteet lasketaan seuraavasti: Kilpailun voittava pari saa pisteitä yhden enemmän kuin finaalissa on pareja, kuitenkin enintään 7 pistettä. Toiseksi tullut saa pisteen vähemmän kuin finaalissa on pareja (enintään 5), kolmas kaksi pistettä vähemmän kuin finaalissa on pareja jne. Eli jos kisataan perinteinen 6 parin finaali, voittaja saa 7 pistettä, toinen 5, kolmas 4, neljäs 3, viides 2 ja kuudes 1. Mahdollinen 7. pari saa myös yhden pisteen. Lisäksi kaikki parit saavat yhden pisteen jokaiselta karsinta- tai semifinaalikierrokselta. Eli, jos kilpailussa oli semifinaali, kilpailun voittaja saa 7+1 pistettä, toinen 5+1, kolmas 4+1 jne. Kaikki finaalista karsiutuneet parit saavat tanssimastaan semifinaalikierroksesta 1 pisteen. Kun luokkanousuun tarvittava pistemäärä tulee täyteen, liitto ilmoittaa asiasta pareille seuran välityksellä.

E- ja D-luokissa latinalaistanssit ja vakiotanssit kilpaillaan yhtenä kilpailuna (paitsi vanhemmissa senioriluokissa, joissa kilpaillaan D-luokasta alkaen erikseen lattareissa ja vakioissa). Taitoluokasta C alkaen kilpaillaan kaikissa ikäsarjoissa erikseen vakioissa ja lattareissa ja myös luokkanousupisteet lasketaan erikseen kummassakin lajissa. Toisin sanoen sama pari voi kilpailla esim. vakioissa C-luokassa ja lattareissa A-luokassa. Pääsääntöisesti C-luokasta alkaen pari voi myös tanssia vain jompaakumpaa lajia, eli erikoistua joko vakioihin tai lattareihin. Jos tanssii molempia lajeja, voi osallistua 10-tanssikisoihin, joissa molemmat lajit kilpaillaan yhtenä kilpailuna.

E-luokassa tanssitaan kuutta tanssia, kolmea latinalaista (samba, cha-cha ja jive) sekä kolmea vakiotanssia (valssi, tango ja quickstep).

D-luokassa tanssitaan 8 tanssia (lattareissa edellisten lisäksi rumbaa ja vakioissa foxtrotia)

C-luokassa tanssitaan kummassakin luokassa 5 tanssia (eli lattareissa edellisten lisäksi paso doblea ja vakioissa wieninvalssia).

Kun pari hallitsee kaikki 5 tanssia per laji, se voi osallistua GP- ja SM-kisoihin, joissa ei ole erikseen taitoluokkia, vaan pelkästään ikäsarjat.

Kilpailuasusteet

Kilpatanssi on esiintymislaji, jossa on pukeutumisella ja omaan suoritukseen valmistautumisella on oma tärkeä roolinsa.

Kilpatanssissa on sovitut pukusäännöt, jotka vaihtelevat luokittain. Perusperiaatteena on, että alemmissa luokissa käytetään yksinkertaisempia ja edullisempia pukuja kuin ylemmissä luokissa, joissa pukeutuminen on vapaampaa ja siihen myös panostetaan enemmän.

Seuraavassa on lyhyt tiivistelmä aloittelevien luokkien pukusäännöistä lapsi- ja junioritanssijoiden osalta. Tarkemmat pukusäännöt löytyvät tanssiurheiluliiton sivuilta. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kysyä ohjeita ja vinkkejä kokeneemmilta tanssijoilta ja omilta valmentajilta. Kilpailuasua valitessa kannatta tarkistaa asia tanssiurheiluliiton sivuilta löytyvästä kilpailusäännöstä.

Kilpailuasu luokissa Lapsi 1 E, Lapsi 1 D, Lapsi 2 E ja Lapsi 2 D (alla yleisohje)

Pojat

Molemmissa lajeissa mustat suorat housut, tavallinen pitkähihainen valkoinen kauluspaita sekä musta solmio tai musta rusetti. Musta metallisolkinen vyö ja solmioneula sallittu. Kaikki muut koristeet ja korut kielletty. Paidan tulee olla housuissa.

Tanssikengät, joissa enint. 1 tuuman korko (eli lattarikenkiä EI saa käyttää). Mustat sukat.

Tytöt

Yksivärinen hame ja valkoinen pusero tai body tai t-paita TAI yksivärinen hame johon on yhdistetty samanvärinen body TAI yksinkertainen yksivärinen mekko.

Helman tulee ulottua juuri polvilumpion alapuolelle tai korkeintaan 10 cm sen yläpuolelle. (Monilla tytöillä on kaksi hametta, lyhyempi lattareihin ja pidempi vakioihin, mutta yhdelläkin pärjää ihan hyvin.) Isot halkiot ja kiemurat helmoissa kielletty. Avonaiset kaula-aukot kielletty. Olkapäiden yläosan tulee olla peitossa ja ihoa ei saa tanssittaessa näkyä hameen ja puseron välistä.

Läpinäkyvät, metalliset ja paljettikankaat kielletty. Erityyppisiä kankaita saa yhdistellä, kunhan ne ovat samanvärisiä. Pitsikankaan tulee olla vuoritettu samanvärisellä kankaalla. Ihonväri ja kiiltävät metallinvärit kielletty. KAIKKI koristeet kielletty (siis, ei saa käyttää strasseja, paljetteja, sulkia, kukkia, solmukkeita, reunuksia tai pitsikoristeita).

Leveäkorkoiset tanssikengät, koron korkeus enintään 1,5 tuumaa (n. 3,5 cm). Nilkkasukat ja ihonväriset sukkahousut sallittu. Verkko- ja kuviosukkahousut kielletty.

Hiukset: pitkät hiukset kiinni, mieluiten nutturalle. Puvun yläosan värinen donitsi sallittu, kaikki muut hiuskoristeet kielletty. Värilliset ja kimallelakat kielletty.

Korut ja meikit kielletty.

Kilpailuasu luokissa Juniori 1 E, Juniori 2 E ja Nuoriso E

Muuten samat säännöt kuin lapsi-luokissa, mutta pikkuisen löysättyinä niin, että parit voivat pukeutua hieman näyttävämmin. Tytöillä esim. sallitaan kevyt meikki.

Yhteenveto kilpa-asusteista

Eli vaatetuksen puolesta alkuun pääsee helposti. Pojan tarvitsemat vaatteet löytyvät tavallisista kaupoista, ja tyttökin voi siis halutessaan käyttää valmisvaatteena ostettua puolihametta ja paitaa. Enimmäkseen tytöt kuitenkin käyttävät tarkoitukseen tehtyä mekkoa. Vaatteita kannattaa kysellä käytettyinä isommilta tanssijoilta. Lisäksi käytettyjä mekkoja yms. asuja on myytävänä kisoissa. Pukua ostettaessa kannattaa aina varmistaa sen sopivuus omaan luokkaan. Tanssiurheiluliiton sivuilta löytyvien pukusääntöjen yhteydessä on esitelty pukujen perusmalleja ja -leikkauksia.

Kengät

Tanssikenkiä saa ostaa tanssikenkiä myyvistä erikoisliikkeistä, jollaisia ei ihan lähiseudulla valitettavasti ole ainuttakaan. Mutta jokaisissa tanssikilpailuissa on aina paikalla vähintään yksi tanssikenkiä ja muita tanssitarvikkeita myyvä yritys, useimmiten porilainen Alemana. (www.alemana.fi).

Kenkiä ostettaessa kannattaa aina mainita parin kilpailuluokka. Kaikki kengät eivät ole sallittuja kaikissa luokissa. Kenkäkauppiailta saa ostaa myös mm. kilpatanssimusiikkia yms. tavaraa.

 

Lisenssimaksut

Ennen kilpailuihin osallistumista on hankittava A- tai B-lisenssi, sen voi tehdä liiton nettisivuilta löytyvän linkin kautta (tai suomisport.fi). A-lisenssi on tarkoitettu niille kilpailijoille jotka kalenterivuoden alussa ovat 18-vuotiaita tai vanhempia, B-lisenssi taas nuoremmille. Lisenssi sisältää tapaturmavakuutuksen. Jos lapsella jo on urheiluharrastuksessa ja kilpailuissa sattuvat tapaturmat korvaava vakuutus (asia kannattaa varmistaa vakuutusyhtiöstä), hänelle voi hankkia vakuutuksettoman lisenssin. Lisenssi on siis henkilökohtainen, ei parikohtainen. Eli parin molempien osapuolien pitää maksaa oma lisenssinsä. Lisenssi on voimassa kalenterivuoden. (Ennen kilpailuihin osallistumista pari on lisäksi ilmoitettava liiton parikortistoon. Ilmoittamisen hoitaa seura.)

Kilpailukalenteri

Suomen tanssiurheiluliitto julkaisee vuosittain kilpailukalenterin, josta näkyvät kaikki Suomessa järjestettävät tanssikilpailut sekä niissä tanssittavat luokat. Kaikissa kilpailuissa ei välttämättä ole parille sopivaa luokkaa. Aluksi kannattaa tietenkin hakea kokemusta lähiseudulla järjestettävistä kilpailuista. Kilpailukalenterin ko. kilpailua klikkaamalla saa esiin ainakin kisakutsun ja siinä tärkeitä tietoja liittyen itse kisapaikkaan ja ilmoittautumiseen. Myös kilpailujen aikataulu ja osallistujat julkaistaan kisakutsun liitteenä yleensä n.10 päivää ennen kisaa.

Kilpailuihin ilmoittautuminen

Tarkemmat tiedot kustakin kilpailusta löytyvät kilpailukutsusta, joka julkaistaan yleensä vajaat pari kuukautta ennen kilpailua. Kutsut tulevat näkyviin liiton nettisivuilla olevan kilpailukalenterin yhteyteen. Kilpailuihin täytyy ilmoittautua etukäteen. Aloittelevilta pareilta kysytään halukkuutta ilmoittautua lähiseudun kisoihin myös tuntien yhteydessä. Ilmoittautuminen on sitova, eli jos pari jää pois kilpailuista, vaikka on ilmoittautunut, pari joutuu maksamaan peruutusmaksun, joka on yleensä 25-40 euroa. Sairaustapauksissa parin pitää toimittaa kilpailun järjestäjälle lääkärintodistus, niin peruutusmaksua ei peritä.

Osallistumismaksu

Kilpailuihin on aina osallistumismaksu. Sen suuruus ja maksutapa ilmenevät kilpailukutsusta. Maksu on aluekilpailuissa keskimäärin 20-30 euroa/pari ja se maksaa ilmoittautumisen yhteydessä. Yleensä maksun voi maksaa myös käteisellä kilpailupaikalla, mutta se voi olla muutaman euron suurempi kuin etukäteen maksettuna. Kaikki tarvittavat tiedot sekä kilpailujen pitopaikka selviävät kilpailukutsusta.

Kilpailujen aikataulu

Kun kilpailut lähestyvät, kilpailukalenteriin ilmestyy kilpailukutsun liitteenä kilpailujen aikataulu. Se julkaistaan yleensä viimeistään viikkoa ennen kilpailua. Aikataulusta ilmenee kunkin luokan kilpailun summittainen alkamisaika. Kilpailupaikalla on hyvä olla hyvissä ajoin, viimeistään tuntia ennen oman kilpailun alkamista.

Ruokailu kilpailupäivänä

Kilpailupäivän aamuna on syytä syödä kunnollinen hiilihydraattipitoinen aamiainen. Puuroa, mysliä tai muroja, leipää, maitoa, jogurttia, mehua, hedelmiä, mikä nyt kenellekin parhaiten maistuu.

Kilpailuihin kannattaa varata mukaan oma juomapullo, jossa on joko vettä tai laimeaa vähäsokerista mehua. Myös muuta evästä on hyvä ottaa mukaan (esim. hedelmiä, pillimehua, sämpylää, hedelmäsoseita, energiapatukoita). Limsoja ja karkkeja ei pidä syödä ennen kilpailua, mutta niitä voi toki nautiskella hillitysti kilpailujen jälkeen.

Kilpailupaikalla on yleensä myös puffetti, josta saa leipää, mehua, kahvia, pullaa, makeisia, limsaa yms. Joskus puffetissa myydään myös lämmintä ruokaa.

Toiminta kilpailupaikalla

Ilmoittautuminen

Kilpailupaikalle saavuttaessa pari menee ensin ilmoittautumaan. Jos osallistumismaksu on maksettu etukäteen, maksukuitti kannattaa ottaa mukaan. Ellei maksua ole maksettu etukäteen, se maksetaan tässä yhteydessä käteisellä. Ilmoittautumisen yhteydessä pari saa numerolapun (pojalle). Numerolappu kiinnitetään hakaneuloilla pojan kilpailupaidan selkään. Vanhemmat ja muut mukana seuraavat katsojat joutuvat ostamaan pääsylipun, jonka hinta aluekisoissa on keskimäärin 10-15 euroa (pääsylipun hintakin selviää kilpailukutsusta).

Ohjelma

Kilpailupaikalla on yleensä seinillä kilpailujen tarkistettu viimeisin ohjelma, josta näkee aikataulun sekä kilpailuihin osallistuvien parien määrät. Se kannattaa aina tarkistaa, sillä joskus aikatauluihin tulee pieniä muutoksia esim. jonkun luokan jäädessä pois.

Kenkätarkastus

Yleensä kilpailupaikoilla on kenkätarkastus. Siinä katsotaan, ettei kenkien pohjissa näy mitään nauloja tai muuta vikaa, joista voisi aiheutua naarmuja lattiaan. Jokaisen parin molempien osapuolien täytyy käydä näyttämässä kenkänsä kenkätarkastuksessa ennen kilpalattialle menoa.

Valmistautuminen omaan kilpailuun

Sitten onkin jo aika käydä vaihtamassa kilpailuvaatteet päälle (muista kiinnittää numerolappu pojan paitaan!) ja mennä tutustumaan kilpailusaliin. Yleensä kilpailuissa on taukoja, jolloin kaikki halukkaat pääsevät lattialle lämmittelemään. Aina tällaista taukoa ei kuitenkaan ole sopivasti ennen omaa luokkaa, jolloin lämmittely ja kuvioiden muisteleminen täytyy suorittaa jossain muualla. Yleensä lämmittelyä varten on varattu jonkinlainen tila salin päädyistä tai kilpailupaikalla voi olla jopa erillinen lämmittelysali.

Joskus kisoissa on esiinmarssi. Se järjestetään yleensä ennen kilpailupäivän pääluokkien finaalien alkamista. Esiinmarssissa kaikki vielä kilpailuissa mukana olevat parit marssivat lattialle numerojärjestyksessä pienimmästä suurimpaan, yleensä paso doblen soidessa. Marssin jälkeen on yleensä pieni avajaispuhe. Esiinmarssia ei ole läheskään kaikissa kisoissa, eikä ainakaan ennen aamupäivän kilpailuja. Esiinmarssi on merkitty kilpailujen aikatauluun.

Parin on itse huolehdittava siitä, että sen molemmat osapuolet ovat valmiina oikeaan aikaan. Kuuluttaja pyytää seuraavan luokan tanssijoita valmistautumaan yleensä ennen edellisen luokan viimeistä tanssia. Jos sarjassa tanssitaan karsinta tai semifinaali, parit kutsutaan niihin lattialle kilpailunumeroilla. Finaaliin parit kutsutaan lattialle numerolla ja nimellä numerojärjestyksessä (esim. pari numero 1 Timo Tanssija, Tiina Tanssityttö, Star Helsinki). Kun järjestäjät ovat varmistaneet, että kaikki kyseiseen luokkaan ilmoittautuneet parit ovat lattialla, aloitetaan ensimmäinen tanssi.

Karsintakierrokset

Jos karsinnoissa on paljon pareja, heidät voidaan jakaa kahteen tai useampaan erään. Tällöin erät tanssivat vuorotellen tanssin kerrallaan. (Eli erä 1 tanssii ensimmäisen tanssin ja poistuu lattialta, jolloin erä 2 tuleen tanssimaan ensimmäisen tanssin ja poistuu lattialta jne.) Joskus eriä voi olla useampikin. Kuuluttaja luettelee kunkin erän parien numerot. Yleensä eräjako tulee myös näkyviin salin seinälle. Vakiotanssit ja latinalaiset tanssit tanssitaan erikseen, yleensä niiden välillä on muutama muu luokka, jotta pari ehtii halutessaan käydä vaihtamassa vaatteet.

Jos kilpailuissa on karsinta tai semifinaali, sen jälkeen ilmestyy seinälle tuloslista, jossa näkyvät kunkin parin tuomareilta saamat ruksit. Jatkoon selvinneiden parien nimet näkyvät lihavoituna tai listaan kirjattu ”Dancing”. Karsinnoissa tuomarit antavat ruksin niille pareille, jotka he haluavat seuraavalle kierrokselle. Eli esim. semifinaalissa kukin tuomari antaa kussakin tanssissa ruksin kuudelle parille. Finaaliin pääsee 6 eniten rukseja saanutta paria. Jos 6. ja 7. pari saavat yhtä monta ruksia, he molemmat pääsevät finaaliin, jolloin tanssitaan 7 parin finaali. Jos 6., 7. ja 8. pari saavat yhtä monta ruksia, tanssitaan näiden kolmen parin kesken ylimääräinen karsinta. Yleensä kilpailuissa on 5 tuomaria, paitsi GP-kisoissa, joissa on 7 tuomaria.

Palkintojen jako

Kun tanssit on tanssittu, on vuorossa palkintojenjako. Palkintojenjakoon osallistuvat vain kunkin luokan finaalissa tanssineet parit. Palkintojenjakoja järjestetään yleensä muutama kisapäivän aikana tai heti kunkin finaalin jälkeen. Niiden ajankohdat on merkitty aikatauluun ja palkinnot jaetaan yleensä siinä järjestyksessä kuin luokat on tanssittu. Palkintojenjakoon mennään kilpailuasussa. Yleensä kuuluttaja kutsuu tanssijat luokittain ensin line upiin eli riviin toimitsijapöydän eteen. Siitä parit kutsutaan noutamaan palkintojaan yleensä sijasta 6 alkaen, eli siten, että voittajapari saa palkintonsa viimeisenä.

Numerolapun palauttaminen

Muista palauttaa numerolappu ennen kuin poistut kisapaikalta. Palauttamatta jääneestä numerolapusta veloitetaan parilta yleensä vähintään 30 euroa.